Esimerkkejä luentojen aiheista

Antisemitismi

Antisemitismi on ikuista vihaa, vaikka itse termi otettiinkin käyttöön vasta 1800-luvulla. Vihan juuret ulottuvat jo antiikin aikoihin. Viha on levinnyt laajalti eri yhteiskuntiin ja yhteiskuntaluokkiin. Mutta puhuuko myös Raamattu juutalaisiin kohdistuvasta vihasta?

Luento voidaan pilkkoa eri osiin aiheen laajuuden takia. On mahdollista aloittaa Raamattua tutkien, vaikka esimerkiksi Mooseksen kirjoja, Esterin kirjaa ja Amalekilaisia tarkastellen. Uuden testamentin puolella alkukristityt olivat itse juutalaisia, mutta viha levisi silti nopeasti kirkon sisälle. Valistuksen ajalla kehittyi jälleen uusi antisemitismin muoto, johon 1800-luvulla yhdistyivät myös rotuopit. Tänään meillä on Israelin vastainen boikottiliike ja monta muuta uutta ilmiötä.

Mikä näitä erilaisia ilmiöitä yhdistää yli vuosisatojen? Miten tunnistamme antisemitismin tänään?

Esitys voidaan räätälöidä yleisön ja tilaisuuden luonteen mukaan.

Kansanmurha ja vainot

Termi “Genocide eli ”kansanmurha” otettiin laajempaan käyttöön joulukuussa 1948, kun YK ratifioi kansanmurha sopimuksen, jonka myötä kansanmurhasta tuli kansainvälinen rikos. Termi liittyy sellaisiin käsitteisiin, kuin ihmisoikeusrikkomukset. Holokausti on kansanmurhista tunnetuin. Viime vuosina muitakin kansanmurhia on tapahtunut esimerkiksi Afrikassa ja Lähi-idässä.

Kristityt ovat nyt maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä, joka koki kansanmurhan tapaisen vainon Irakissa vuonna 2014. Samanaikaisesti antisemitismi kasvaa. Onko asioiden välillä yhteys?

Esitys voidaan räätälöidä yleisön ja tilaisuuden luonteen mukaan.

Tie Holokaustiin

Holokausti (juutalaisten joukkosurma toisen maailmansodan aikana) ei alkanut sieltä, minne se päättyi. Saksalainen yhteiskunta kävi läpi prosessin, johon liittyivät sellaiset elementit kuin propaganda, lainsäädäntö ja poliittiset muutokset. Antisemitismi oli jo olemassa, mutta se johti sanoista tekoihin totalitäärisen hallituksen alla. Monissa Natsi-Saksan valloittamissa maissa olemassa oleva antisemitismi teki juutalaisten pakenemisesta mahdotonta.

Mitä tarkalleen ottaen tapahtui Saksassa vuosien 1933–1939 välisenä aikana? Entä vuoden 1939 jälkeen? Millä tavoin noiden tapahtuminen ymmärtäminen auttaa meitä näkemään tarkemmin oman yhteiskuntamme muutokset?

Esitys voidaan räätälöidä yleisön ja tilaisuuden luonteen mukaan.

Maailman vanhurskaat

Holokaustin aikalaisten (tavallisten ihmisten) rooli oli tilanteessa äärimmäisen tärkeä. Holokaustin toimeenpanivat ihmiset; sitä seurasivat toiset ihmiset, jotka tunnemme termillä hiljaiset sivustakatsojat. He olivat ainoat, jotka saattoivat vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Jotkut näistä ihmisistä päättivät jättää turvallisen asemansa ja auttaa pakenevia juutalaisia. He olivat rohkeita ihmisiä, jotka uskalsivat asettua diktaattoria vastaan. Heidän tuli toimia myös yhteiskunnassa vallitsevien arvojen vastaisesti oman turvallisuutensa ja asemansa vaarantaen.

Jokaisen yksilön tarina on ainutlaatuinen. Tositarinoiden avulla voimme ymmärtää historiallista tilannetta ja yksilön mahdollisuuksia mahdottomassa tilanteessa. Onko meillä sittenkin aina valinnan mahdollisuus?

Tämä esitys voi olla luento tai työpaja. Työpajassa yleisö osallistuu ryhmätyöhön.

Kristinusko ja Holokausti

Perinteinen antisemitismi on nimenomaan kristittyjen taholta tulevaa ennakkoluuloa ja syrjintää. Printeisesti juutalaisia syytettiin Jeesuksen murhasta. Heille haluttiin kostaa. Katsottiin, että kristityt olivat kokonaan syrjäyttäneet juutalaiset Jumalan suunnitelmissa. Näin myös evankeliumi luettiin tavalla, joka syrjäytti juutalaiset kokonaan. Näistä teologisista ajatuksista tuli sosiaalinen laki keskijalla, kun kirkko oli ainoa poliittinen keskusvalta. Tämän historiallisen kehityksen valossa on tarkasteltava juutalaisten ja kristittyjen välisiä suhteita tänäänkin.  

Monet kristityt toteavat, että Natsi-Saksan rikoksentekijät eivät voineet olla aitoja kristittyjä. Heillä ei tekojensa perusteella ollut kristillisiä arvoja. Jos tämä on totta, entäpä sitten lukemattomat hiljaiset sivustakatsojat? Voimmeko todeta, etteivät hekään olleet kristittyjä?

Emme opiskele Holokaustia vain juutalaisena historiana, vaan ymmärtääksemme, mitä tapahtui kristinuskolle Natsien hallitsemassa Euroopassa. Miten meidän tulee vastata tänä päivänä asioihin, jotka tapahtuivat ennen omaa aikaamme? Kuinka historian taakka vaikuttaa juutalaisten ja kristittyjen suhteisiin?

Holokausti, Israelin valtio ja Raamattu

Raamattu sisältää lupauksia ja profetioita, mutta myös historiallisia tapahtumia. Jos yhdistämme nämä kaikki, ymmärrämme menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden limittyvän yhteen. Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan saakka tekstissä on punainen lanka. Jollakin tavalla sen pitäisi ohjata meitä toimimaan oikein tänään.

Tässä esityksessä tarkastelemme tapahtumia, joista profeetat puhuivat. Jo toteutuneet tapahtumat löytyvät myös historiallisista lähteistä. Holokausti ja Israelin valtion ihmeellinen jälleensyntyminen kuuluvat näihin.

Esitys voidaan räätälöidä yleisöön ja tapahtuman luonteeseen sopivaksi.

Juutalainen Jeesus

Yeshua, jonka tunnemme nimellä Jeesus, eli nimenomaan perinteisen juutalaisen elämän. Hänen elämänsä keskus oli Toinen temppeli Jerusalemissa. Hän ei tullut omien sanojensa mukaan kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen. Kuka on ‘Juutalainen Jeesus’?  Kuinka meidän tulisi suhtautua Hänen juutalaisuuteensa? Millaiseen maailman tilanteeseen Hän syntyi? Kuinka Hän suhtautui yhteiskuntaan?

Mitä Jeesuksen juutalainen identiteetti merkitsee meille tänään?